Kolesteroliliikuntamittari

ARTIKKELIT

Kolesterolitasoja voidaan laskea täsmäliikunnan avulla

Tiedotustilaisuus torstaina 3.5.2007 kello 10:30.

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus, kokoushuone 135B, katuosoite Aapistie 5A, Oulu.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä on professoreiden Timo Jämsä ja Juhani Leppäluoto (emeritus) johdolla toteuttanut laajan tutkimussarjan, jossa selvitettiin liikunnan terveysvaikutuksia. Tutkimussarja aloitettiin vuonna 2001 ja siinä selvitettiin ensiksi, minkälaista liikuntaa tulisi harjoittaa luukadon eli osteoporoosin ehkäisyssä. Luuliikuntatutkimus on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota ja Newtest Oy on tuonut markkinoille tutkimukseen perustuvan luuliikuntamittarin.

Samasta tutkimussarjasta on nyt selvitetty liikuntaharjoittelun vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien tärkeimpään riskitekijään veren kolesteroliin. Tämän tutkimuksen tulokset ilmestyivät 28.4.2007 johtavassa liikuntalääketieteen julkaisusarjassa (Vainionpää et al., Medicine and Science in Sports and Exercise, vol. 39 (5): 756.763). Tutkimuksen päähavainto on se, että kun liikunnan intensiteetti ja toistot ylittävät tietyt raja-arvot, kolesterolitasot laskevat 10 - 15 %. Tämä on selvästi parempi tulos kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa liikuntaa ei ole pystytty tarkasti kontrolloimaan.

Tutkimuksessa käytettiin mittalaitetta, jolla on nyt ensimmäistä kertaa rekisteröity veren kolesterolitasoja laskevan liikunnan laatu ja määrä päivittäisessä liikunnassa. Tällaisen mittalaitteen avulla voidaan jatkossa entistä tarkemmin toteuttaa kolesterolitasoja laskevaa liikuntaa. Lisäksi sen avulla voidaan seurata liikunnan vaikuttavuutta yksilötasolla sykemittarin tai luuliikuntamittarin tapaan.

Tutkimus on tehty Oulun yliopiston fysiologian laitoksessa (prof. emeritus Juhani Leppäluoto), lääketieteen tekniikan laitoksessa (prof. Timo Jämsä) sekä Oulun Diakonissalaitoksen liikuntalääketieteen klinikassa (FT Raija Korpelainen). Yhteistyökumppanina on ollut Newtest Oy. Tämän tutkimuksen tulokset sisältyvät LL Aki Vainionpään väitöskirjaan, joka tarkastetaan kesäkuussa.

Tiedotustilaisuudessa ovat paikalla professorit Timo Jämsä, Juhani Leppäluoto ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, FT Raija Korpelainen ODL:n Liikuntaklinikasta, toimitusjohtaja Marko Ala-Ketola Newtest Oy:stä sekä johtaja Pasi Sorvisto Oulu Wellness Instituutista.

Veren kolesteroli

Korkea veren kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Verenkierrossa oleva liika kolesteroli kertyy verisuonten pintaan. Kertymät ovat ns. ateroskleroottisia plakkeja, jotka voivat tukkia suonen tai irtaantua suonen pinnasta ja aiheuttaa veritulpan tavallisimmin sydämeen tai aivoihin. Ateroskleroosin aiheuttamat sairaudet ja kuolemat ovat yleisimpiä.

Veren kokonaiskolesteroli koostuu ns. hyvästä eli HDL-kolesterolista ja haitallisesta LDL-kolesterolista. Suositeltu kokonaiskolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l ja LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l. On huomattava, että jos kokonaiskolesteroli- tai LDL-kolesterolipitoisuus nousee 1 mmol/l, lisääntyy sydän- ja verisuonitautien riski noin 30%. Toisaalta HDL-kolesteroli on suojaava ja sen suureneminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Korkea veren kokonaiskolesteroli tai LDL-kolesteroli liittyy yleensä liikapainoon ja erityisesti vyötärölihavuuteen. Ravinnossa oleva kolesteroli kertyy vähitellen rasvakudokseen ja verisuoniin. Myös vähäinen liikunta aiheuttaa painon nousua ja kolesterolipitoisuuksien suurenemista. Liikapainon ja korkeiden kolesterolipitoisuuksien tausta on osin geneettinen.

Korkea veren kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesteroli on kansantauti, joka on kansanterveydellisesti tärkein ongelma, edustaahan verenkiertoelimistön sairauksien kuolleisuus 40 – 50 % maamme kokonaiskuolleisuudesta. Näiden tautien suorat kustannukset ovat eri tautiryhmistä kalleimmat eli noin 1 miljardi euroa vuodessa. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kuolleisuus lisääntyy edelleen väestön vanhetessa.

Korkean kolesterolin ennaltaehkäisy

Asiantuntijoiden mukaan korkeita veren kolesterolitasoja on mahdollista ehkäistä. Ennaltaehkäisyssä on neljä pääkohtaa: 1) oikeanlainen ja riittävästi elimistöä kuormittava liikunta, 2) tasapainoinen ruokavalio, jossa rasvojen ja sokerin osuus on pieni, 3) terveet elintavat (ei tupakointia ja runsaan alkoholin käytön välttäminen) ja 4) veren kolesterolipitoisuuksien säännöllinen mittaus ja lääkehoito tarvittaessa. Lääkehoito on tehokas mutta kallis. Liikunnalla ja ruokavaliolla voidaan useissa tapauksissa saada veren kolesterolitasot laskemaan.

Liikunta veren kolesterolitasojen laskijana

Liikunnalla on myönteinen vaikutus veren kolesteroliin. Kuitenkaan ei tarkasti tiedetä mikä on kolesterolia alentavan liikunnan riittävä taso. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli laskevat keskimäärin 3 - 5 % kun liikunnan rasittavuus on kohtalainen ja kesto 30 min toistettuna kolme kertaa viikossa. Useissa tutkimuksissa, joissa liikunnan intensiteetti on ollut vähäinen, muutoksia kolesterolitasoissa ei ole lainkaan havaittu. Eri liikuntaharjoitteiden tehosta ei aikaisempien tutkimuksien perusteella voida tehdä varmoja johtopäätöksiä kolesterolipitoisuuksien pienenemisestä, koska liikunnan intensiteettiä ei ole niissä luotettavasti mitattu.

Liikuntatutkimus veren kolesterolitasoista

Oulun yliopiston fysiologian ja lääketieteen tekniikan laitosten sekä Oulun Diakonissalaitoksen tekemä liikuntatutkimus kesti 12 kuukautta ja siihen osallistui 80 vapaaehtoista oululaista 35 – 40 -vuotiasta naista. Osallistujat jaettiin harjoittelu- ja kontrolliryhmään. Harjoitteluryhmän liikunta koostui aerobic-tyyppisestä liikunnasta, kun taas kontrolliryhmä jatkoi normaaleja toimintojaan. Harjoitteluryhmä suoritti ohjattua liikuntaa 2 – 3 kertaa viikossa. Päivittäisen liikunnan laatu ja määrä rekisteröitiin Newtest Oy:n liikuntamittarilla, jonka avulla liikunnan intensiteetti (g-arvot) ja määrä (askelten tai hyppyjen lukumäärä) analysoitiin.

Tutkimuksen tuloksena voitiin osoittaa, että tehostettu liikunta pienensi eniten harjoitelleiden kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia keskimäärin 10 - 15 % verrattuna vähiten harjoitelleisiin. Kolesterolipitoisuuksien lasku oli voimakkainta, kun liikunnan intensiteetti oli välillä 1.1 – 2.4 g ja kun näiden suoritteiden lukumäärä ylitti 600 päivässä. Tämä vastaa tyypillistä jumppaa tai hölkkää. Kävely ei tämän tutkimuksen mukaan ollut riittävää kolesterolin alentamiseksi. Tutkimustulosten perusteella pystytään optimoimaan ja kohdistamaan sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevää liikuntaa entistä tarkemmin. On huomattava, että havaitsemamme kolesterolitasojen 10 - 15 % lasku on selvästi parempi tulos kuin aiemmin esitetty 3 - 5 % tutkimuksissa, joissa liikuntaa ei ole pystytty tarkasti kontrolloimaan.

Yhteenveto

Tutkimustulostemme perusteella oikeanlaisella liikunnalla voidaan merkittävästä ehkäistä sydän- ja verisuonitautien tärkeintä riskitekijää, korkeaa veren kolesterolitasoa. Tässä tutkimuksessa löydettiin ensimmäistä kertaa raja-arvot veren kolesterolitasojen laskemisen kannalta hyödylliselle liikunnalle. Menetelmällä on mahdollista seurata liikuntaa päivittäin ja näin huolehtia riittävästä ja oikeasta veren kolesterolitasoja laskevasta liikunnasta. Kun verenkieroelinten taudit muodostavat kustannuksiltaan kalleimman tautiryhmän teollistuneissa maissa, niin niiden ehkäisy on kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa.